BLOGI
Heikintalon toiminnan vertailua vuosina 2023 ja 2024
Toiminnalliset päivät ja käyntimäärät
- Vuonna 2023: 213 toiminnallista päivää, 2 954 käyntiä, keskiarvo 13,9 käyntiä/päivä.
- Vuonna 2024: 211 toiminnallista päivää, 3 272 käyntiä, keskiarvo 15,5 käyntiä/päivä.
Päätelmä: Vuonna 2024 käyntimäärä päivää kohden nousi, mikä osoittaa toimintaan osallistumisen lisääntyneen.
Vapaa-ajan iltatoiminta
- Vuonna 2023: 73 kertaa, 655 käyntiä, keskiarvo 8,9.
- Vuonna 2024: 86 kertaa, 713 käyntiä, keskiarvo 8,3.
Päätelmä: Vapaa-ajan iltatoiminnan määrä kasvoi, mutta keskimääräinen käyntimäärä hiukan laski.
Ryhmätoiminta
- Vuonna 2023: 195 kertaa, 1 263 käyntiä, keskiarvo 6,5.
- Vuonna 2024: 234 kertaa, 951 käyntiä, keskiarvo 4,1.
Päätelmä: Ryhmätoimintojen määrä lisääntyi, mutta keskimääräinen käyntimäärä per toiminta laski. Tämä viittaa siihen, että osallistujia on jakaantunut useampiin ryhmiin.
Retket ja juhlat
- Vuonna 2023: 51 kertaa, 486 käyntiä, keskiarvo 9,5.
- Vuonna 2024: 39 kertaa, 484 käyntiä, keskiarvo 12,4.
Päätelmä: Retkien ja juhlien määrä väheni, mutta keskimääräinen osallistujamäärä tapahtumaa kohden nousi.
Esittelytoiminta
- Vuonna 2023: 75 kertaa, 243 henkilöä, keskiarvo 3,2.
- Vuonna 2024: 43 kertaa, 342 henkilöä, keskiarvo 7,9.
Päätelmä: Esittelytoiminnan määrä väheni, mutta osallistujien määrä kasvoi, mikä viittaa parempaan tavoittavuuteen.
Yhteisöllinen ruokailu
- Vuonna 2023: 213 kertaa, 3 514 käyntiä, keskiarvo 16,5.
- Vuonna 2024: 211 kertaa, 3 675 käyntiä, keskiarvo 17,4.
Päätelmä: Yhteisöllisen ruokailun osallistujamäärä kasvoi, mikä osoittaa toiminnan suosion lisääntyneen.
Yhteydenpito ja etä-/verkkotoiminta
- Puhelut: 2023: 2 289 krt, 2024: 2 153 krt.
- Tekstiviestit: 2023: 1 775 kpl, 2024: 1 286 kpl.
- WhatsApp-ryhmä: 2023: 34 hlö, 2024: 36 hlö.
- Kotisivut: 2023: 35 565 käyntiä, 2024: 26 448 käyntiä.
Päätelmä: Puheluiden ja tekstiviestien määrä väheni, mutta WhatsApp-ryhmän jäsenten määrä kasvoi hieman. Kotisivukäynnit vähenivät.
SerkKu-auto: jalkautuva ja kohtaava toiminta 1.4.-31.12.2024
- Toimintakerrat: 28 kertaa
- Kohtaamiset: 686
- Keskiarvo: 24,5 kohtaamista/kerta
Päätelmä: SerkKu-auton toiminta on uusi ja osoittautunut menestyksekkääksi tavoittaen merkittävän määrän ihmisiä lyhyessä ajassa. Tämä viittaa toiminnan tarpeellisuuteen ja vaikuttavuuteen.
Muuta tietoa vuodelta 2024
Palveluohjaus
- EKHVA - Etelä-Karjalan hyvinvointialueen ohjaamat asiakkaat: Yhteensä 19 henkilöä
- Vammaispalvelut: 3
- Liikkuva toimi: 10
- PS1: 1
- PS3: 2
- Valve: 1
- Autismikirjon kuntoutusohjaaja: 1
- Muiden tahojen ohjaamat asiakkaat: Yhteensä 5 henkilöä
- RIKOSSEURAAMUSLAITOS (RISE): 1
- Irti Huumeista ry: 1
- Ammattioppilaitos Luovi: 2
- ASPA-koti Virna: 1
Työ ja opiskelu (Heikintalon toimintaan rekisteröityneet)
- Työtilanne vuonna 2024
- Kuntouttava työtoiminta: 8
- Työkokeilu: 1
- Kevytyrittäjyys: 1
- Osa-aikainen työ: 4
- Opiskelutilanne vuonna 2024
- Opiskelemassa: 9
- Ammattiopisto: 6 (valmistuneet: 2)
- Erityisammattiopisto: 1
- Ammattikorkeakoulu: 1
- Yliopisto: 1
- Vapaaehtoistyötä tekevät osallistujat: 9
- Työllistymistä ja opiskelua tukeva toiminta: Työkykykoordinaattorin neuvontaa työllistymiseen ja opiskeluun järjestettiin kolmelle henkilölle.
Yhteenveto
Vuoden 2024 tilastot osoittavat, että Heikintalon toimintaan osallistuminen on kasvanut monilla osa-alueilla, erityisesti yhteisöllisessä ruokailussa ja retkien/juhlien keskimääräisessä osallistujamäärässä.
SerkKu-auton uusi toiminta on osoittautunut menestyksekkääksi ja tavoittanut merkittävän määrän ihmisiä.
Palveluohjaus eri tahojen kautta on myös ollut aktiivista.
Tämän perusteella Heikintalon toiminta näyttää olevan menossa oikeaan suuntaan. Heikintalo on pystynyt säilyttämään ja jopa lisäämään osallistujien sitoutumista monin eri tavoin.
13.1.2025 Lasse Koivumäki
STEA:n avustusehdotukset 2025 ja niiden vaikutukset sosiaali- ja terveysjärjestöihin
STEA (Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus) julkaisi 3. joulukuuta 2024 avustusehdotuksensa vuodelle 2025. Ehdotuksen mukaan STEA myöntää ensi vuonna avustuksia yhteensä 304 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveysalan yhdistyksille ja säätiöille. Tämä on 79,5 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2024.
Vaikutukset työpaikkoihin ja toimintaan
Arvioiden mukaan sosiaali- ja terveysalan järjestöistä häviää avustusleikkausten vuoksi noin 1 000 työpaikkaa. Tämä on merkittävä isku järjestöille, jotka tarjoavat elintärkeää toimintaa ja tukea apua tarvitseville ihmisille eri puolilla Suomea.
Avustusten leikkaukset tulevat vaikuttamaan laajasti järjestöjen toimintakykyyn ja toiminnan saatavuuteen. Monet järjestöt joutuvat sopeuttamaan toimintaansa ja mahdollisesti vähentämään tarjoamiensa toimintojensa määrää. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi vähemmän tukiryhmiä, neuvontaa tai vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia, jotka kaikki ovat monille ihmisille erittäin tärkeitä.
Ihmisten arjen muutokset
Näiden avustusleikkausten vaikutukset tuntuvat erityisesti apua tarvitsevien ihmisten arjessa. Sosiaali- ja terveysjärjestöt tarjoavat monipuolista toimintaa, joka tukee ihmisten hyvinvointia ja auttaa heitä selviytymään arjen haasteista. Kun näitä toimintoja joudutaan vähentämään tai lakkauttamaan, monet ihmiset jäävät ilman tarvitsemaansa apua ja tukea.
Tarve tehdä vaikutukset näkyviksi
On tärkeää tehdä avustusleikkausten vaikutukset laajasti näkyviksi. Järjestöjen, avunsaajien ja kansalaisten on yhdessä tuettava sosiaali- ja terveysjärjestöjen työtä sekä pidettävä ääntä toiminnan tärkeydestä. Vain näin voimme varmistaa, että apua tarvitsevat ihmiset saavat jatkossakin tarvitsemansa tuen. (Lähde: SOSTE-kirje 43/2024)
Seurauksia
Avustusten väheneminen voi johtaa useisiin seurauksiin. Yksi merkittävä seuraus on, että ihmiset saattavat hakeutua enemmän julkisiin palveluihin, kuten psykososiaalisiin palveluihin. Kun avustukset pienenevät, järjestöt saattavat joutua supistamaan toimintaansa, mikä voi heikentää niiden kykyä tarjota tarvittavia toimintoja. Tämä voi puolestaan lisätä painetta julkisille palveluille.
Julkiset palvelut saattavat joutua laajentamaan resurssejaan ja henkilökuntaansa vastatakseen kasvavaan kysyntään, mikä johtaa kustannusten nousuun.
Järjestöjen tekemä ennaltaehkäisevä työ, kuten neuvonta ja tukitoiminta, vähenee, mikä voi pitkällä aikavälillä johtaa suurempiin kustannuksiin, kun ongelmat kärjistyvät ja vaativat intensiivisempää hoitoa tai tukea.
Avustusleikkaukset johtavat työpaikkojen menetyksiin järjestöissä, mikä ei ainoastaan vähennä toimintoja, vaan myös vaikuttaa työllisyyteen ja yhteisöjen taloudelliseen hyvinvointiin.
Järjestöt tarjoavat monille ihmisille mahdollisuuden osallistua ja olla aktiivisia yhteisön jäseniä. Avustusten leikkaukset voivat heikentää yhteisöllisyyttä ja vähentää osallistumismahdollisuuksia.
Järjestötoiminnan avustaminen on investointi, joka tuo monenlaisia hyötyjä yhteiskunnalle.
5.12.2024 Lasse Koivumäki
Hyvä sosiaaliturva ja -palvelut: Avain terveyteen ja hyvinvointiin
Hyvä sosiaaliturva ja laadukkaat palvelut voivat merkittävästi parantaa terveyttä sekä hyvinvointia. Tutkimukset ovat osoittaneet, että paremmat sosiaaliset resurssit ja tuki voivat parantaa elämänlaatua sekä vähentää stressiä, jolloin terveyden ja hyvinvoinnin taso nousee. Tämä voi myös vähentää päihdeongelmia ja rikollisuutta, sillä paremmat elinolosuhteet ja tuki tarjoavat vähemmän syitä riskikäyttäytymiseen.
Lisäksi, esimerkiksi nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn sijoitettu euro voi puolittaa syrjäytyneiden nuorten määrän, mikä puolestaan vähentää kustannuksia julkishallinnolle ja lisää yhteiskunnan hyvinvointia.
Heikintalon toiminnan merkitys
Heikintalon toiminta täydentää julkisia palveluita tarjoamalla yksilöllistä ja yhteisöllistä tukea, jota julkiset palvelut eivät pysty järjestämään yhtä joustavasti.
Heikintalon toiminta yhteiskunnan kannalta Heikintalon toiminta vähentää tarvetta kalliille sairaalahoidoille ja sosiaalipalveluille. Heikintalon toiminta vähentää syrjäytymistä tarjoamalla mahdollisuuksia osallistua yhteisön toimintaan ja rakentaa sosiaalisia verkostoja. Heikintalo toimii yhteistyössä julkisten terveys- ja sosiaalipalveluiden kanssa, mikä parantaa palveluiden kokonaisvaltaisuutta ja saavutettavuutta. Yhteisöllinen toiminta parantaa yhteisön hyvinvointia ja lisää sosiaalista pääomaa.
Vähentyneet terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden kulut sekä parempi työllisyys että yhteisöllisyys tuovat pitkän aikavälin taloudellisia hyötyjä yhteiskunnalle.
Kotoutumisen edistäminen
Järjestöjen rooli kotoutumisessa
Järjestöt ovat tärkeä voima kotoutumisen edistämisessä, Järjestöjen ei tarvitse erikoistua pakolaistyöhön tai kotoutumisen erityisosaajiksi, vaan riittää, että ne kutsuvat maahanmuuttajia mukaan toimintaansa.
Kotoutumisen tukemiseksi järjestöt voivat tarjota monenlaista kynnyksetöntä toimintaa
Keskusteluryhmiin osallistuminen auttaa maahanmuuttajia oppimaan suomea ja parantamaan kielellisiä valmiuksiaan.
Kohtaamispaikat ja harrastustoiminta tarjoavat tilaisuuksia sosiaalisten verkostojen rakentamiseen ja yhteisöllisyyteen.
Annetaan tukea opiskeluun ja työelämävalmiuksien kehittymiseen.
Tarjotaan neuvoja ja vertaistukea arjen haasteissa.
Annetaan yksilöllistä tukea ja opastusta.
Hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä
Osallistuminen järjestötoimintaan tarjoaa kotoutujille mahdollisuuksia oppia uusia taitoja, saada ystäviä ja verkostoja sekä tuntea kuuluvansa yhteisöön. Tämä vahvistaa itsetuntoa ja edistää hyvinvointia. Lisäksi kotoutujat voivat itse ryhtyä järjestö- tai vertaistoimijoiksi, mikä antaa voimaa kotoutumisprosessissa.
Yhteisöjen vahvistaminen
Järjestötoiminta auttaa luomaan kontakteja maahanmuuttajien ja valtaväestön välille. Tämä vahvistaa kotoutumista ja oppimista sekä parantaa alueen väestösuhteita.
Heikintalo järjestää monipuolista toimintaa ja tukee kotoutujien osallisuutta sekä yhteisöllisyyttä tuomalla ihmisiä yhteen.
5.11.2024 Lasse Koivumäki
JÄRJESTÖT OVAT MERKITTÄVIÄ TYÖNANTAJIA
STEAn vuonna 2022 kokoamien toimintatietojen mukaan STEA-avustusta saaneiden järjestöjen yhteenlaskettu henkilöstömäärä oli noin 24 000. Leikkaukset koskevat siis laajaa joukkoa eri järjestöissä työskenteleviä.
Leikkaukset STEA-avustuksissa voivat aiheuttaa merkittäviä seuraamuksia niille järjestöille ja niiden työntekijöille. Leikkaukset voivat johtaa työpaikkojen menetyksiin, mikä lisää työttömyyttä ja heikentää sosiaalista turvaa.
Järjestöt saattavat joutua vähentämään toimintojaan, mikä vaikuttaa negatiivisesti toimintaan osallistujiin. Vähentyneet resurssit voivat johtaa tilanteeseen, jossa kysyntä ylittää tarjontaa, mikä heikentää toiminnan laatua ja saatavuutta.
Leikkaukset voivat lisätä työntekijöiden stressiä ja heikentää työsuojelua, mikä voi johtaa työympäristöön liittyviin ongelmiin.
Leikkausten suurin vaikutus kohdistuu järjestöjen toimintaan osallistujiin ja heidän saamiinsa auttamis- ja tukimuotoihin.
Hallitus on tunnustanut järjestöjen merkityksen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä osallisuuden vahvistamisessa. Tämän vuoksi kunnan ja hyvinvointialueen rooli järjestöjen kanssa tehtävässä yhteistyössä sekä toiminnan edellytysten edistämisessä on kirjattu lainsäädäntöön.
Kunnilla on ensisijainen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Niiden on tehtävä yhteistyötä yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa ja edistettävä hyvinvoinnin sekä terveyden edistämisestä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä että vaikutusmahdollisuuksia. Tämä tarkoittaa, että järjestöt ovat tärkeä osa hyvinvoinnin edistämisen verkostoa ja niiden kanssa tehtävä yhteistyö on välttämätöntä.
Vahva ja välittävä Suomi
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma https://valtioneuvosto.fi/hallitukset/hallitusohjelma#/
30.10.2024 Lasse Koivumäki
STEA-avustusten leikkausten valmistelu ja niitä koskevia STM:n linjauksia
Osallistumisen puute: Lain mukaan Avustusasioiden neuvottelukunnan roolina on osallistua avustustoiminnan linjausten valmisteluun. STM ei ole huomioinut neuvottelukunnan lausuntoja vuoden 2025 leikkausten valmistelussa, mikä on juridisesti ongelmallista.
Vuoropuhelun puute: Valtioneuvoston kansalaisjärjestöstrategiassa korostetaan julkisen vallan ja kansalaisjärjestöjen vuorovaikutusta, mikä ei ole toteutunut STM:n leikkausten valmistelussa.
Yleisavustusten asema: Valtioneuvosto linjasi kevään 2024 kehysriihessä, että yleisavustusten painotusta vahvistetaan. STM:n leikkausten kohdentamisessa suurimmat leikkaukset kohdistuvat kuitenkin juuri yleisavustuksiin, jotka ovat järjestöjen perusrahoitusta.
Leikkausten kohdentaminen: Leikkauslinjaukset on tehty matemaattisesti suurimmista avustuksista ilman ennakkovaikutusten arviointia sekä tarve- ja tuloksellisuusharkintaa, eikä järjestöjä ole kuultu.
Yhteiskunnalliset vaikutukset: Leikkauksia kohdennettaessa on tärkeää minimoida niiden yhteiskunnalliset vaikutukset kansalaisyhteiskunnan ja sosiaali- ja terveyspolitiikan näkökulmasta. Monimuotoinen kansalaisjärjestökenttä vahvistaa terveyttä ja hyvinvointia, ja sen toiminnan jatkuvuus tulisi turvata.
Signaalit demokratiasta: Neuvottelukunta on huolissaan demokratian perinteisten mekanismien murtumisesta, koska leikkauksissa ei ole noudatettu viime hallituskaudella saavutettua parlamentaarista sopua.
Nämä ristiriidat osoittavat, että avustusleikkausten valmistelussa ei ole noudatettu valtioneuvoston linjauksia ja periaatteita, mikä aiheuttaa huolta järjestöjen toiminnan ja kansalaisyhteiskunnan tulevaisuuden kannalta.
Selvityshenkilö Mika Pyykkö raportoi, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitus on kasvanut 2000-luvun ajan pelituottojen kasvun myötä, mutta selvitystyössä ei huomioida yhteiskunnallisia muutoksia eikä kulujen kasvua. Ennen vuotta 2023 avustukset olivat sidoksissa valtion rahapelijärjestelmään. Sote-järjestöt täydentävät julkisen sektorin työtä, ja järjestötoiminnan tarve on lisääntynyt väestön vanhenemisen, globalisaation ja muiden kriisien vuoksi.
SOSTE:n hallituksen puheenjohtaja Hanna Markkula-Kivisilta korostaa, että julkisen sektorin leikkaukset ovat johtaneet siihen, että sote-järjestöjen on täytynyt paikata palveluaukkoja. Pääsihteeri Vertti Kiukas toteaa, että nyt suunnitellut järjestöleikkaukset palauttavat rahoituksen 90-luvun tasolle. Jatkossa selvitystyössä tulee keskittyä erityisesti järjestöjen toiminnan ennakoivaan ja ehkäisevään vaikutukseen, vaikuttavuuden mittaamiseen, järjestöjen yhteistyön edistämiseen sekä byrokratian vähentämiseen.
Käynnissä olevat leikkaukset eivät pitkällä aikavälillä tuo toivottuja säästöjä, vaan lisäävät julkisten palveluiden tarvetta sekä aiheuttavat negatiivista menokehitystä. Järjestöjen toiminta täydentää julkisia palveluja ja tuo merkittäviä säästöjä, sillä ne tarjoavat kynnyksetöntä toimintaa, vertaistukea ja ennaltaehkäisevää apua. Näillä toimilla ehkäistään ongelmien kärjistymistä ja vähennetään kalliimpien korjaavien toimenpiteiden tarvetta julkisessa terveydenhuollossa sekä sosiaalipalveluissa. Leikkaukset järjestöjen rahoitukseen johtavat tilanteeseen, jossa yhä useampi ihminen joutuu turvautumaan julkisiin palveluihin, mikä kuormittaa järjestelmää ja kasvattaa kustannuksia pitkällä aikavälillä. Järjestöjen tarjoama ennaltaehkäisevä toiminta sekä vertaistuki ovat merkittävässä roolissa yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisessa ja niiden resurssien leikkaaminen heikentää yhteiskunnan kykyä vastata näihin haasteisiin kustannustehokkaasti.
Järjestöavustusten leikkausten mahdolliset yhteiskunnalliset seuraukset:
Taloudellinen lama: Taloudelliset kriisit voivat syventyä ja aiheuttaa lamaa 1990-luvun malliin.
Lastensuojelun tarve: Lastensuojelun tarve kasvaa perheiden tilanteiden heikentyessä.
Päihdeongelmat: Päihteiden käyttö ja niistä johtuvat terveysongelmat lisääntyvät.
Mielenterveysongelmat: Masennus, ahdistus ja muut mielenterveyden ongelmat yleistyvät, erityisesti nuorten keskuudessa.
Erityisasiat: Tasavertaisuuden heikentyminen eri väestöryhmien välillä, köyhyyden kasvu ja sosiaalisen syrjäytymisen lisääntyminen.
Kodittomuus: Asunnottomuus saattaa lisääntyä, kun järjestöt eivät pysty tarjoamaan tukea ja kynnyksetöntä apua.
Rikollisuus: Sosiaaliset ongelmat voivat lisätä rikollisuutta ja turvattomuutta yhteisöissä.
Yhteisöllisyyden heikentyminen: Järjestöjen tarjoaman yhteisöllisyyden ja vertaistuen väheneminen johtaa ihmisten eristäytymiseen ja yksinäisyyteen.
Terveydenhuollon kuormitus: Julkinen terveydenhuolto joutuu kasvavan paineen alle, kun järjestöjen ennaltaehkäisevä toiminta vähenee.
Koulutus ja nuorten hyvinvointi: Järjestöjen tarjoama toiminta, joka tukee lasten ja nuorten koulutusta ja hyvinvointia, voi heikentyä, mikä vaikuttaa pitkällä aikavälillä koulutustasoon ja yhteiskunnan tulevaisuuteen.
Yhteiskunnan vakaus ja hyvinvointi ovat sidoksissa järjestöjen toiminnan jatkuvuuteen sekä resurssien riittävyyteen, joten leikkaukset voivat aiheuttaa moninaisia negatiivisia vaikutuksia.
17.10.2024 Lasse Koivumäki